Art and Nature


Tanssitaide ja luonto

Ilmastokokous COP26 Glasgowissa on meneillään.  Vaikka haluan uskoa ihmiskunnan kykyyn ratkaista elinympäristölleen aiheuttamansa vauriot, tosiasiat eivät tue tätä käsitystä.  ”Paikka paikan päälle ei enää auta. COP, COP, COP, COP…COP26 kuuluu porstuasta”. Metsää kaadetaan koko ajan ennennäkemättömällä vauhdilla. Seuraavan kymmenen vuoden aikana vauhti vain kiihtyy. Lisäksi on muistettava, että ihminen on saattanut toimillaan liikkeelle prosessin, jonka tuloksena metsä tukehtuu ja tuhoutuu itsestään.

Ihmisen jalanjälki pallollamme on ruma. Ihmisen kädenjälki on vain täydentänyt tuhoa. Tieteen huikeat saavutukset on ohjattu kulutusyhteiskunnan kasvun ylläpitämiseen. Taidekin on alistettu ylikulutusta ihannoivan yhteiskuntamallin voiteluaineeksi. Tieteen ja taiteen konsilienssi on toteutunut kulutusyhteiskunnan tukipilarina aivan huomaamatta jokapäiväisessä elämässämme – vaatteet, ruoka, liikkuminen.

Taiteen ja tieteen syväkonsilienssi on ainoa keino saada pysäytettyä tuhon kierre. Taiteen ja tieteen vahvalla yhteistyöllä voidaan lieventää jo aiheutuneiden vaurioiden seurausvaikutuksia. Taiteen ja tieteen syväkonsilienssissa luonto, ihmisen sijaan, on asetettava keskiöön. Onneksi meillä on henkilöitä, jotka näkevät syvälle. Henkilöt intiaanipäällikkö Seattlesta ympäristöaktivisti Greta Thunbergiin ovat nähneet ja näkevät kauas. Minulla on ilo nähdä myös tanssija Anna Halprin osana uudistumista. Anna asetti luonnon keskiöön, tanssi sen hengityksen tahtiin ja vaikutti taiteen ja tieteen keinoin. Tiedeulottuvuus on Annan tanssin ytimessä, vaikka sanoma pusertuu näkyväksi tanssitaiteen keinoin.