Tanssi kehittä kehotietoisuutta koko elinkaaren ajan. Tanssi on mielen ja kehon
yhteistoimintaa. Fyysisen aktiivisuuden, aivojen ja mielen välillä on yhteys, joka korostuu tanssissa. Tanssi osana fyysistä aktiivisuutta on mielenkiintoinen osa-alue aivoterveyden ylläpitäjänä ja edistäjänä (Poikolainen, 2018). Tanssi yhdistää aivojen eri osa-alueita ja vaikuttaa muistiin. Tanssi haastaa aivot. Tanssi yhdistää liikunnan, kognitiiviset haasteet ja emootionaalisen stimulaatio (Lääkärilehti 05.01.2022). Tanssi tekee hyvää aivoille. Tanssi edistää aivojen plastisuutta. Tanssin on osoitettu lieventävän ja ehkäisevänkin monia muistisairauksia. Tanssi muokkaa aivojen valkeaa ainetta, vähentää stressiä ja kohentaa tasapainoa. Tanssilla on positiivinen vaikutus myös aivoverenkiertohäiriöiden lievittämisessä. Tanssin hyvää tekevä vaikutus näkyy korteksissa. Jo tanssin katselu muokkaa aivotoimintaa (Poikonen ym., 2018). Tanssia on tutkittu maailman eri kolkilla ja tutkimustulokset voidaan yhdistää meta-analyysiksi (Hewston ym., 2021). WHO:n mukaan tanssiin liittyy runsaasti hyvinvointivaikutuksia. Tanssi edistää sosiaalista osallisuutta. Tanssilla on positiivisia vaikutuksia kielelliseen oppimiseen ja se voi vaikuttaa
lasten keskittymiskykyyn. Tanssi tukee myös motorista kehitystä sekä kouluvalmiutta. Tanssilla on todettu olevan positiivinen vaikutus muistiin ja oppimiskykyyn koko elämänkaaren. Tanssi on tehokas tapa kuluttaa rasvaa ja näin edistää painonhallintaa. Tanssi ylläpitää kehon voimaa, liikkuvuutta, aerobista kestävyyttä ja hienomotoriikkaa. Ikääntyneiden tanssitausta vähentää kaatumisriskiä. Tanssilla on positiivinen vaikutus Parkinsonin tautia sairastavan motoriseen suorituskykyyn. Tanssi kohentaa myö kehonkuvaa ja näin välillisesti aivoterveyttä (WHO, 2019).
Fyysinen aktiivisuus on itse elämä. Keho ja mieli kaipaavat liikettä elämän kaikissa vaiheissa. Minulle tanssi hoitaa kehon ja voitelee aivot.

Siska’s dance practise videos.